Asiantuntijapalveluiden myyminen

Toimin tällä hetkellä yrittäjänä rakennusalan suunnittelutoimistossa. Työkokemusta on vuosien saatossa kertynyt niin fyysisten tuotteiden kuin myös palveluiden myymisestä. Monessa suhteessa asiantuntijapalveluiden myyminen hankaloituu usein konkretian puutteeseen, jota ei yleensä esiinny jonkin fyysisen tuotteen myymisessä. Tämän vuoksi palveluiden kiteyttäminen, esimerkit ja havainnollistaminen niiden myymisessä korostuu. Tässä kirjoituksessa esittelen miten yritykseni toiminta-ajatukseen - punaiseen lankaan - pohjautuvat palvelut keriytyvät yhtenäiseksi lankakeräksi.

Kaavio 1. Yrityksen (greenfoot / Insinööritoimisto Huovinen) palveluissa hyödynnetään kehittyvää ohjelmistoteknologiaa. Palveluiden avulla voidaan tutkia ja vähentää tuotteen tai rakentamisen aiheuttamia ympäristökuormituksia. Palvelut tuotteesta valmiiseen rakennukseen keriytyvät yhtenäiseksi lankakeräksi.

Palvelutarjoaman esittäminen insinöörimäisen prosessikaavion avulla paitsi helpottaa myyjän työtä, toimii myös konkreettisena listauksena asiakkaalle siitä minkälaisiin tarpeisiin palveluntarjoaja voi tuoda ratkaisuja. Palveluiden esittäminen prosessikaaviossa tulisikin vastata ainakin kysymyksiin mitä myydään, miksi, miten ja mihin hintaan. Myös käytettyjen menetelmien ja yrityksen vahvuuksien esittäminen voivat olla hyödyllisiä ainakin silloin kun markkinoilla on muitakin samantyyppisten palveluiden tarjoajia. Yleensä juuri työkalut, menetelmät ja osaaminen ovat niitä tekijöitä joiden pitäisi mielestäni vaikuttaa asiantuntijapalveluiden ostopäätökseen hintaa enemmän. 

Alla on esimerkkeinä yritykseni keskeisimmät palvelut esitettyinä prosessikaavioissa. Asiakaskunta koostuu pääosin rakennusalan tuotevalmistajista, arkkitehdeistä, talotehtaista, rakennusliikkeistä, kiinteistönvälittäjistä ja yksityisistä kuluttajista. Palvelut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat tuotekehitys, rakennussimulointi ja suunnittelu. Näistä palveluprosessikaaviot on alla esitetty tuotekehityksen ja rakennussimuloinnin osalta, jotka ovat toimistoni erikoistumisen ydintä. 

Kaavio 2. Tuotekehityksen keskeiset palvelut. Ensisijaisena kohderyhmänä palveluissa ovat rakennusalan tuotevalmistajat. Kaavion PDF -tiedosto

Kaavio 3. Rakennussimuloinnin keskeiset palvelut. Ensisijaisina kohderyhminä palveluissa ovat arkkitehtitoimistot, rakennusliikkeet, rakennuttajat, kiinteistönvälittäjät ja talotehtaat. Kaavion PDF -tiedosto

Yrityksen toiminnan tulee myös tukea palvelutarjoaman ideologiaa. Omassa toiminnassani se tarkoittaa toimintojen suunnittelua siten, että toiminta on tehokasta ja synnyttää mahdollisimman vähän ympäristökuormituksia. 

Vaikka toiminta ja yhteinen tavoite yrityksen sisällä loistaisikin kirkkaana ei tekemisen pohdinnalla ja kirjaamisella varmasti haittaa ole. Nykymaailmassa tilanteet muuttuvat nopeasti eikä vähiten digitalisaation etenemisen seurauksena. Kuljetaanko oikeaan suuntaan, pysymmekö vauhdissa ja onko viestimme selkeä? 

Olosuhdesimuloinnilla hallitumpaan sisäilmastoon -esimerkkinä kasvihuone

Johdanto

Näin kesän kynnyksellä moni innokas viherpeukalo haaveilee varmasti jälleen omasta kasvihuoneesta. Olisihan se hienoa kasvattaa kurkut, tomaatit, salaatit ja miksei vähän eksoottisempiakin vihanneksia jatkamalla kesäistä kasvukautta kasvihuoneen avulla. Omasta kasvihuoneesta aamupalapöytään haettavat tuoreet vihannekset ovat todellista lähituotantoa.

Vaikka en olekaan varsinaisesti hyötyviljelyn asiantuntija innostuin aiheesta rakennustekniikan näkökulmasta ja erityisesti kasvihuoneen mielenkiintoisten sisätilan olosuhdevaatimusten johdosta. Eikä käy kieltäminen, että olen itsekin jo pitkään haaveillut omasta toimivasta kasvihuoneesta. Niinpä päätin suunnitella kasvihuoneen, tutkia tarkemmin olosuhteita ja koostaa asennuksesta työvaiheanimaation.

Päätin suunnitella kasvihuoneen, joka kokonsa puolesta voitaisiin rakentaa useimmissa kaupungeissa ilman rakennuslupaa. Kasvihuoneen enimmäiskoko määritellään kaupunkien rakennusjärjestyksissä ja rakentamistapaohjeistuksissa. Muita suunnittelun lähtökohtia olivat riittävä huonekorkeus, ergonominen kasvien viljelykorkeus ja läpikulkumahdollisuus kottikärryjen kanssa. Halusin myös, että sijoitettaessa kasvihuone harjalinjaltaan itä-länsisuuntaan voidaan etelälappeelle sijoittaa aurinkopaneelit mahdollista kasvihuoneen sähköistystä varten. Samalla aurinkopaneelit alustoineen varjostavat kasvihuonetta kuumimpana kesäaikana. Toki kasvihuoneen tulee olla myös viihtyisä ja esteettistä silmää miellyttävä.

Kuva 1. Puurunkoinen läpikuljettava kasvihuone, jossa betonimuurikivistä muodostettu sokkeli ja kasvatusallas.

Asennusanimaatio suunnitelman mukaisen kasvihuoneen työvaiheista.

Olosuhdesimulaatio

Kasvihuoneessa vallitseviin lämpöolosuhteisiin on luonnollisesti suuri merkitys paitsi kasvihuoneen koolla, niin myös lasipinta-alalla, rakenteilla sekä suuntauksella ja ympäristön varjostuksilla. Näiden seikkojen vaikutusta voidaan tutkia olosuhdesimulaatiolla. Tässä simulaatiossa malli on luotu siten, että tarkastelu on tehty ilmatiiviille ja tuulettumattomalle sisätilalle. Tällä menettelyllä saadaan tarkempi käsitys yllä esitettyjen seikkojen vaikutuksista sisätilan olosuhteisiin ja voidaan arvioida lämmittämisen ja tuuletuksen tarpeita eri ajanjaksoina kasvihuoneessa. Kasvihuoneen sijoittelu tontille on esitetty kuvassa 2 ja simulointitulokset käytetyllä säätiedolla ja tontille sijoittelulla on esitetty kuvassa 3.

Kuva 2. Olosuhdesimulaatiossa kasvihuone sijoitetaan haluttuun paikkaan tontilla. Kasvihuonetta varjostava puusto ja viereiset rakennukset mallinnetaan simulointiin mukaan.

Kuva 3. Olosuhdesimulaatiossa voidaan tarkastella haluttujen päivien lämpöprofiilia. Tulokset osoittavat että mikäli kasvihuoneen käyttö halutaan aloittaa toukokuun alusta, joudutaan kasvihuonetta tuolloin ajoittain lämmittämään. Keskikesällä kasvihuonetta joudutaan todennäköisesti tuulettamaan aurinkoisina päivinä iltapäivällä ja alkuillasta, mikäli tuuletuksen lämpötilan raja-arvona pidetään +30 astetta. Tuuletus on yleensä tarpeellinen myös suuren ilmankosteuden takia. Kasvihuoneen sisällä olevat massiiviset betonimuurikivistä ja kasvualustan maatäytöstä tehdyt kasvatusaltaat toimivat lämpötilan vaihteluita tasaavina elementteinä. Lämpöä varaavan massansa ansiosta niihin päivällä varastoitunut lämpö vapautuu yöllä sisätilaan ja toisaalta niiden massa toimii päivällä sisätilaa jäähdyttävänä elementtinä.

Lopuksi

Vaikka kyseessä on mittaluokaltaan pieni rakennus kannattaa kirjoitusta pohtia laajempana kokonaisuutena, kuten minkälaisia mahdollisuuksia olosuhdesimulaatio voi tarjota rakennushankkeiden suunnittelussa. Kasvihuone toimii oivana esimerkkinä miten olosuhdesimulaatiota voidaan käyttää alkuvaiheen suunnittelun ohjauksessa ja laadunvarmistuksessa. Olosuhdesimulaatiolla voidaan optimoida ja hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi rakennuksen massaa, sijoittelua sekä passiivisia ja rakenteellisia auringonsuojauskeinoja, jotka vähentävät koneellisten energiaa kuluttavien ratkaisujen käyttöä.

Rakennussimuloinnin mahdollisuudet energiatehokkuuden optimoinnissa, osa 2.

Rakennuksessa on monia yksityiskohtia, joilla on merkitystä rakennuksen energiankulutukseen ja sisätilojen viihtyisyyteen. Se kuinka rakennuksen sisäilmasto koetaan on kovin yksilöllistä. Monelle tuttuja ilmiöitä ovat ainakin talvella asunnossa tuntuva vetoisuus tai työpaikan ylilämpeneminen kesähelteellä. Molemmissa tapauksissa tilanteeseen reagoidaan energiankulutusta lisäävällä tavalla, nostamalla asunnon lämpötilaa tai lisäämällä työtilan koneellista jäähdytystä.

Suunnitteluvaiheessa voidaan näihin asioihin vaikuttaa kustannustehokkaasti optimoimalla rakenteet, rakenteiden väliset liitokset ja käytettävät auringonsuojauskeinot. Tässä blogikirjoituksessa on esimerkkejä erilaisten tapausten tarkasteluista käyttämällä Archicad / Ecodesigner Star -ohjelmiston aurinkoanalyysia ja rakenteiden välisten liitosten kylmäsilta-analyysia.

Aurinkoanalyysi

Esimerkin aurinkoanalyysissa on tarkasteltu kolmea eri tapausta. Kaikissa tapauksissa on rakennuksen eteläsivulla sijaitsevan ikkunan tyyppi, mitat ja tekniset arvot sekä laskennan ilmastotiedot pidetty vakioina. Esimerkissä on tutkittu ikkunan rakenteellisen sijainnin ja ulkopuolisen auringonsuojauksen merkitystä auringonsäteilyyn, joka tulee lasipintojen läpi tilaan lämpökuormaksi. Lämpökuormalla on merkitystä varsinkin kesällä tilan ylilämpenemiseen ja sitä kautta jäähdytysenergian tarpeeseen.

Tapaus a) Ikkunan lasipintojen läpi tilaan tuleva lämpökuorma on simulointikohteessa vuodessa 971 kWh kun ikkuna sijaitsee julkisivupinnan kanssa samassa tasossa.

Tapaus b) Kun sama ikkuna sijaitsee keskellä rakennetta vähentää aukkopielien varjostus lasipintojen läpi tilaan tulevaa lämpökuormaa noin 7 %:a. 

Tapaus c) Kun ikkuna sijaitsee keskellä rakennetta ja lisäksi käytetään ulkopuolista markiisia vähentävät varjostavat elementit lasipintojen läpi tilaan tulevaa lämpökuormaa noin 54 %:a verrattuna alkuperäiseen tapaukseen (tapaus a). Markiisin käyttöaste, mitat, kulma ja sijainti vaikuttavat luonnollisesti merkittävästi tuloksiin. Aurinkosuojauksen vaatimukset, tekniset arvot ja käyttöprofiili tulisikin tulosten oikeellisuuden takia määrittää aina tarkasti valitun auringonsuojauksen mukaisesti.

Kylmäsilta-analyysi

Esimerkin kylmäsilta-analyysissa on tarkasteltu edellä aurinkoanalyyseissa olleita tapauksia a ja b. Esimerkissä on tutkittu ikkunan rakenteellisen sijainnin vaikutusta ulkoseinän ja ikkunan väliseen kylmäsiltaan ja liitoksen pintalämpötiloihin.

Ulkoseinärakenteena esimerkissä on betonisandwich-elementti, johon ikkuna on kiinnitetty apukarmikiinnityksellä. Laskennat on tehty yksinkertaistetulla menetelmällä, jossa on huomioitu seinärakenne, ikkunakiinnityksen apukarmi ja tiivistyskaista. Ikkunan laskennallisena karmileveytenä ja siten liitoksen syvyytenä on käytetty 150 millimetriä.

Tilanne muuttuu olennaisesti esimerkiksi, jos ikkunan kiinnitys voidaan tehdä ulkoseinän betonirunkoon niin, että apukarmia ei liitoksessa tarvita. Myös käytettävän apukarmin mitoilla ja sijainnilla eristekerroksessa on merkitystä. Muissa kuin apukarmikiinnityksissä on yleensä luotettavampaa käyttää yksityiskohtaisempaa 3-ulotteista kylmäsiltasimulointia.

Tapaus a) Ikkunan sijaitessa julkisivutasossa on apukarmiliitoksen viivamainen lisäkonduktanssi 0,069 W/mK ja liitoksen sisäpinnan lämpötila noin +13,3 ^oC

asetetuilla reunaehdoilla. Aurinkoanalyysissa tutkitun ikkunan ja laskennassa käytetyn ilmastotiedoston mukainen liitoksen kylmäsillan aiheuttama lämpöhäviö on tällöin 81,1 kWh / vuosi.

Tapaus b) Ikkunan sijaitessa ulkoseinän keskellä on apukarmiliitoksen viivamainen lisäkonduktanssi 0,045 W/mK ja liitoksen sisäpinnan lämpötila noin +18,7 ^oC

asetetuilla reunaehdoilla. Aurinkoanalyysissa tutkitun ikkunan ja laskennassa käytetyn ilmastotiedoston mukainen liitoksen kylmäsillan aiheuttama lämpöhäviö on tällöin 52,9 kWh / vuosi.

Lopuksi

Rakennus muodostuu yksityiskohdista ja yksityiskohtien hallinta niin suunnittelussa kuin työmaalla parantaa rakentamisen laatua. Blogikirjoituksen esimerkit on tarkoitettu kuvaamaan rakennussimuloinnin ja suunnitteluvaiheessa tehtävien yksityiskohtaisten tarkastelujen mahdollisuuksia.

Rakennussimuloinnin mahdollisuudet energiatehokkuuden optimoinnissa, osa 1.

Osa 1. Vuonna 2002 rakennetun omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen

Nykytilanne

Rakennus on vuonna 2002 valmistunut omakotitalo, joka sijaitsee Joensuussa. Lämmitysmuotona on sähköinen lattialämmitys, jota tukee varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Talossa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, jonka vuosihyötysuhde on 43 %. Kohteen lämmitettävät tilat voidaan jakaa toiminnoiltaan kolmeen osaan: Oleskelutilat, kosteat tilat ja makuuhuoneet. Näiden tilojen käyttöprofiilit poikkeavat toisistaan ja mallinnetaan sen vuoksi erillisiksi termodynaamisiksi tiloiksi. Näin tilojen lähtötiedot vastaavat käyttöä ja rakennussimulointi kuvaa mahdollisimman tarkasti rakennuksen energiatehokkuuden nykytilannetta. Rakennussimuloinnin lähtötietojen määrittäminen on esitetty kuvissa 1.-4.

Kuva 1. Simuloinnissa tarkasteltavan kohteen sijaintikoordinaatit voidaan hakea Google Mapsin avulla. Säätietoina laskennassa käytetään sijaintipaikkakunnan mukaisia tai sijaintipaikkakuntaa mahdollisimman hyvin kuvaavia säätietoja.

Kuva 2. Rakennus mallinnetaan suunnitelmien tai kohteessa tehtyjen mittausten perusteella. Lämmitettävät tilat jaetaan käyttötarkoituksiensa mukaisesti termodynaamisiksi tiloiksi ja niille luodaan todellista käyttöä tarkasti kuvaavat käyttöprofiilit.

Kuva 3. Rakenteille määritellään rakennusfysikaaliset ominaisuudet, tiiveys ja rakenteiden sekä liitosten kylmäsillat.

Kuva 4. Jokaiselle termodynaamiselle tilalle määritellään siihen vaikuttava talotekniikka ja käytettävä energialähde.

Rakennussimuloinnin tuloksena saadaan kohteen energiankulutukseksi yhteensä 25 679 kWh/vuosi. Tästä rakennuksen energiankäytöstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä noin 7900 kWh/v, joka on 30,8 prosenttia rakennuksen käyttämästä energian määrästä.

Rakennuksen varaavassa takassa poltetaan vuosittain noin 6,5 irto-m3:ta koivupilkettä. Polttopuista saatavan lämmitystuoton laskennassa on varaavan takan kokonaishyötysuhteena käytetty 60 prosenttia. Tulosraportissa ilmoitettu puun energiankulutus on tässä laskelmassa takan energiantuotto tilaan (6,5 i-m3 x 1010 kWh/i-m3 x 0,6). Puun primäärienergiakertoimessa on huomioitu takan hyötysuhde jakamalla primäärienergiakerroin takan hyötysuhteella. Näin puun primäärienergian määrä vastaa kohteessa vuodessa käytettävää polttopuun määrää. Ilmalämpöpumpun lämpötuoton ja sähkönkäytön simuloinnissa on käytetty kohteessa olevan laitteen valmistajan ilmoittamia teknisiä arvoja.

Laskennassa käytetyt primäärienergian kertoimet energialähteille ovat ulkoilma 1,0, puu 1,67 (1/0,6) ja sähkö 2,2. Primäärienergiakertoimia ei tule sekoittaa rakentamismääräysten energiamuotojen kertoimiin, joita käytetään energiatodistuslaskennassa. Hiilidioksidipäästöjen osalta on laskelmassa uusiutuvat energiat oletettu päästöttömiksi yhdenmukaisesti EU:n energiapolitiikan kanssa ja sähkön hiilidioksidipäästöinä on käytetty sähkölaitoksen ilmoittamaa hiilidioksidipäästöä 264 g CO2/kWh.

Simuloinnin tarkoituksena on ollut tuottaa nykytilannetta mahdollisimman tarkasti kuvaava rakennuksen energiamalli, jota voidaan hyödyntää tulevien energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelussa. Tämän vuoksi simuloinnissa on käytetty energiatodistuslaskentaa yksilöidympää käyttöprofiilia ja säätietoja eikä se vastaa energiatodistuslaskennan standardikäytön arvoja. Tämän energiasimuloinnin tulosta ei voida käyttää sellaisenaan rakennuksen energiatodistuksessa.

Kohteen mallinnukseen perustuvan energiasimuloinnin tulokset vastaavat hyvin rakennuksen keskimääräistä ostoenergiankulutusta, kun simuloinnin tuloksia verrataan toteutuneisiin kulutustietoihin. Energiasimuloinnin tuloksia on esitetty kuvissa 5.-7 ja raportti on kokonaisuudessaan luettavissa linkissä Nykytilanne esimerkkiraportti.

Kuva 5. Kohteen kuukausittainen energiatase.                                                                                                          

Kuva 6. Simuloidun energiakulutuksen, kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen jakautuminen käyttökohteittain.       

Kuva 7. Energiankulutuksen, kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen jakautuminen energialähteittäin.                      

Toimenpiteet

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä voidaan asettaa tavoitteiksi esimerkiksi energiantarpeen pienentäminen, uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen energian käytössä, luonnonvarojen säästäminen pienentämällä primäärienergian käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjen ja energiankäytön kustannusten alentaminen.

Rakenteellisen energiatehokkuuden parantaminen

Tässä kohteessa helpoin tapa parantaa rakenteellista energiatehokkuutta on lisätä yläpohjaan eristettä ja varmistaa rakenneosien liitosten tiiveys.

Rakennuksen yläpohja on harjaristikkorakenteinen yläpohja. Yläpohjan eristeenä on puhallusvilla (selluvilla), jonka keskipaksuus on noin 350 millimetriä. Eristetilan ja kattorakenteen välinen tuuletustila mahdollistaa yläpohjan lisäeristämisen. Tavoitetasoksi asetetaan uudisrakennuksen lämmöneristävyydelle asetettu rakentamismääräyksen taso, johon päästään puhaltamalla yläpohjaan lisää 150 millimetriä selluvillaa. Rakennuksen energiankulutus yksittäisenä toimenpiteenä tehdyn yläpohjan lisäeristämisen jälkeen on esitetty kuvassa 8.

Kuva 8. Yläpohjan lisäeristäminen vähentää tilojen lämmityksen tarvetta ja toimenpiteen vuotuinen vaikutus on energiankulutukseen -687 kWh, primäärienergiaan -1251 kWh ja hiilidioksidipäästöihin -124 kg. Toimenpide pienentää energiakustannuksia 61 €/vuosi (Vuoden 2017 hintatasolla kohteessa).

Ilmanvaihtokoneen uusiminen

Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtolaitteisto on alkuperäinen ja sen uusiminen tehokkaammaksi kannattaa tehdä silloin, kun laitteisto vaatii kustannuksiltaan merkittävää korjausta tai huoltoa. Rakennuksen energiankulutus yksittäisenä toimenpiteenä tehdyn ilmanvaihtokoneen uusimisen jälkeen on esitetty kuvassa 9.

Kuva 9. Vähemmän sähköä kuluttavan ja tehokkaamman ilmanvaihtokoneen (LTO:n vuosihyötysuhde 67 %)vuotuinen vaikutus on energiankulutukseen -2271 kWh, primäärienergiaan -5016 kWh ja hiilidioksidipäästöihin -609 kg. Toimenpide pienentää energiakustannuksia 297 €/vuosi (Vuoden 2017 hintatasolla kohteessa).

Aurinkoenergian hyödyntäminen käyttöveden lämmityksessä

Kohteessa käyttöveden lämmityksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta on noin 20 prosenttia. Asentamalla katon etelälappeelle 6 neliömetriä tyhjiöputkikeräimiä voidaan aurinkoenergialla tuottaa noin 43 prosenttia käyttöveden lämmitykseen kuluvasta energiasta. Aurinkoenergian hyödyntäminen käyttöveden lämmityksessä nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa. Energiankulutus lähteittäin yksittäisenä toimenpiteenä tehdyn aurinkokeräimien asennuksen jälkeen on esitetty kuvassa 10.

Kuva 10. Käyttöveden lämmitys aurinkoenergialla vähentää vuotuista primäärienergian määrää -2608 kWh ja hiilidioksidipäästöjä -580 kg. Toimenpide pienentää energiakustannuksia 286 €/vuosi (vuoden 2017 hintatasolla kohteessa).

Suunniteltujen toimenpiteiden yhteisvaikutus

Kuvissa 11-13 on esitetty keskeiset tulokset, kun kohteessa suoritetaan kaikki yllä esitetyt toimenpiteet ja valaisimina käytetään pelkästään LED-valaisimia. Energiasimuloinnin raportti energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen on luettavissa linkissä Suunnitelma esimerkkiraportti. 

Kuva 11. Kohteen kuukausittainen energiatase energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen.                                       

Kuva 12. Kohteen energiankulutuksen, kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen jakautuminen kohteittain energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen.

Kuva 13. Suunniteltujen toimenpiteiden vuotuinen yhteisvaikutus on energiankulutukseen -3068 kWh, primäärienergiaan -9294 kWh ja hiilidioksidipäästöihin -1421 kg. Toimenpiteet pienentävät energiakustannuksia 674 €/vuosi (Vuoden 2017 hintatasolla kohteessa).

Yhteenveto

Mikäli suunniteltujen toimenpiteiden takaisinmaksuajaksi valitaan 15 vuotta voi kokonaisinvestoinnin hinta olla vuotuisen säästön perusteella enintään 10 000 euroa, kun takaisinmaksuajassa ei huomioida jäännösarvoa, korkoa eikä sähkön hinnan nousuja (10 000 € : 674 €/v = 15 vuotta). Kustannussäästön avulla muodostettua investointibudjettia voidaan hyödyntää energiatehokkuustoimenpiteiden jatkosuunnittelussa ja hankintojen kilpailutuksessa.  

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi on valittu keinoja, jotka ovat mahdollista toteuttaa ilman massiivisia muutos- ja korjaustöitä. Toimenpiteet vähentävät kohteen energiankulutuksen vuotuisia päästöjä yli 30 prosenttia. Toimenpiteiden jälkeisen sähkönkulutuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää siirtymällä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön käyttöön.

Tässä kirjoituksessa kuvattu esimerkki kuvastaa hyvin mahdollisuuksia, joita yksityiskohtainen rakennussimulointi voi tarjota energiatehokkuuden suunnitteluun korjausrakentamisessa. Uudisrakennuksissa kustannustehokkaiden toimenpiteiden valikoima on laajempi. Energiatehokkuuden tarkastelut tulisikin tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kohteen suunnittelua, jolloin ratkaisuihin voidaan vaikuttaa pienin kustannuksin. Uudisrakentamisen suunnitteluvaiheen mahdollisuuksista kerron lisää tulevissa blogikirjoituksissa.  

Pieniä ekotekoja

Johdanto

Viime aikoina on jälleen uutisoitu tuhoisista sään ääri-ilmiöistä. Näiden ääri-ilmiöiden ennustetaan myös lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Aika-ajoin onkin hyvä pysähtyä miettimään miten oma toiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja voisiko asioita tehdä vähemmän ilmastoa ja luontoa kuormittavalla tavalla. Omien valintojen ja tekojen vaikutus ilmastonmuutoksessa voi tuntua kokonaisuudessa merkityksettömältä, mutta vanha viisaus "pienistä puroista kasvaa suuri joki" pätee myös tässä. Kukaan yksin ei pysty maapalloa pelastamaan, mutta omat ilmastoteot linkittyvät osaksi vaikuttavaa globaalia yksilöiden ja yhteisöjen ilmastoteoista muodostuvaa ilmastonmuutoksen torjuntaketjua.

Toimintojen ympäristövaikutusten arviointi ei poikkea muusta, minkä tahansa asian tehostamiseen tai parantamiseen tähtäävästä prosessista. Kartoitetaan nykytila, tunnistetaan asiat joilla on vaikutusta ja jotka voidaan tehdä paremmin, asetetaan tavoitteet, sovitut asiat toteutetaan ja seurataan tavoitteiden toteutumista.

Oma yritystoimintani nojaa kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan hyödyntämällä kehittyneintä ohjelmisto- ja laiteteknologiaa sekä digitaalisuuden mahdollisuuksia rakennusalalla. Ilmastotekojen osalta olen mukana Joensuun ilmastokumppanuusverkostossa, johon liittyneet toimijat ovat kukin tehneet omaan toimintaansa liittyvät ilmastositoumuksensa. Ilmastositoumukseni käsittää muutaman konkreettisen asian, jotka ovat myös mitattavissa. Ympäristövaikutusten osalta kuitenkin merkittävimpiä ovat päivittäisissä työtehtävissä tekemäni ratkaisut. Näistä työtehtävistä päätin jäsentää yleiskatsauksen kuvaamaan yhteen kapeaan alaan liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista. 

Suunnitteluprosessi

Nykyinen ohjelmistoteknologia ja tietomallinnus mahdollistavat suunnitelmien tiedonsiirron ilman paperitulosteita. Digitaalisuus vähentää suunnitteluprosessin ympäristökuormituksia ja lähtökohtana omassa toiminnassani on siirtää suunnitelmat valmistuspaikalle älylaitteissa luettavassa ja hyödynnettävässä muodossa. Tietomallintamalla tehty suunnitelma tai digitaalinen tuotemalli sisältävät valmistustietojen lisäksi arvokasta informaatiota suunnittelukohteesta havainnollisessa muodossa. Mahdolliset suunnitelmamuutokset päivittyvät älylaitteilla luettaviin suunnitelmiin reaaliaikaisesti ja virheiden mahdollisuus pienenee. Yhteistyö eri toimijoiden välillä paranee, tehokkuus lisääntyy ja ylimääräiset työvaiheet vähenevät.

Kuva 1. Valjastamalla suunnitteluprosessiin digitaalisuuden mahdollisuudet pystytään prosessi hoitamaan aikaisempaa ympäristöystävällisemmin ja kustannustehokkaammin.

Tuotesuunnittelu

Tuotesuunnittelussa pyrkimykseni on suunnitella kestävyys ja toiminnallisuus huomioiden mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita tuotteita reaaliaikaisen vaikutusarvioinnin avulla. Tuotesuunnittelussa voidaan ympäristökuormituksiin vaikuttaa erityisesti materiaalivalinnoilla, materiaalitehokkuudella, kestävyydellä ja valmistettavuudella. Tuotteen ympäristövaikutukset muodostuvat pitkälti näiden osatekijöiden vaikutuksesta tuotteen elinkaaressa. Ympäristöarvojen vaaliminen tuotesuunnittelussa voi lisätä myös tuotteen hintakilpailukykyä erityisesti parantuneen materiaalitehokkuuden ansiosta.

Kuva 2. Tuotesuunnittelussa tehtävien valintojen ja tuotemuutosten reaaliaikaisella ympäristö- ja kustannusvaikutusten arvioinnilla voidaan optimoida tuotteen ekotehokkuutta.

Energiatehokkuuden analyysit ja simulaatiot

Energiatehokkuuden selvityksissä ja energiatodistusten laadinnassa käytän rakennussimulaatiota, joka perustuu rakennuksesta tehtyyn tietomalliin. Rakennussimuloinnin avulla voidaan kohteesta tehdä esimerkiksi rakenneliitosten kylmäsilta-analyyseja, sisätilan olosuhdesimulaatioita, rakennuksen hiilijalanjäljen arviointia ja muodostaa koko rakennuksen kattava energiamalli (BEM). Menetelmä soveltuu niin uudistuotantoon kuin myös olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennusten energiantarvetta pienentämällä vähennetään tehokkaasti rakennuskannan energiankulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. 

Kuva 3. Energiatehokkaassa rakennuksessa yksityiskohdilla on merkitystä. Liitosten kylmäsilta-analyysin avulla voidaan arvioida liitoksen kautta siirtyvää lämpövirtaa ja rakenteiden pintalämpötiloja.

Kuva 4. Rakennussimulaatiolla luotu rakennuksen energiamalli antaa realistisen arvion rakennuksen energiatehokkuudesta.

Lopuksi

Edellä esitetyt toiminnot ovat läpileikkaus päivittäisistä työtehtävistä, joissa tekemilläni päätöksillä on vaikutusta ympäristöön. Vaikka kirjoitus on tehty työtehtävieni näkökulmasta liittyy useimpiin työtehtäviin alasta riippumatta valintoja joilla on ympäristövaikutuksia. Yhden ihmisenkin pienillä ekoteoilla, niin työssä kuin vapaa-aikana, on merkitystä. 

Taajamajunasta - Pendolinoon

Niinhän sitä sanotaan että "hiljaa hyvä tulee". Mutta tuleeko, jos yritys hakee kasvua uusilta liiketoiminta-alueilta? Erityisesti liiketoimintansa uusiin teknologioihin perustavien ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten osalta matkustaminen taajamajunassa voi olla kohtalokasta. Varsinkin jos kilpailijat käyttävät Pendolinoa.

Toisaalta taajamajuna voi olla hyvä vaihtoehto. Hitaasti, mutta varmasti päämäärää kohti etenevä toiminta voi hyvinkin johtaa voitollisempaan lopputulokseen. Riskien minimointia on perustaa kasvu tulorahoitukseen, asiakaskokemuksiin, toimiviksi todettuihin ja käytännössä testattuihin palveluihin ja tuotteisiin sekä vahvaan osaamiseen.  

Vai pitääkö "takoa, kun rauta on kuumaa"? Ainakin tämän hetken startup -yrityksistä tehtyjen uutisointien perusteella vaikuttaisi olevan arvossaan nopea kasvu, joka ei välttämättä perustu osaamiseen tai hankittuun kokemukseen vaan enemmänkin potentiaaliin ja odotukseen toiminnan arvosta. Teknologia kehittyy valtavaa vauhtia ja uuden innovaation tai liiketoimintamallin elinkaari on lyhentynyt aikaisemmasta. Tähän peilaten voi Pendolino hyvinkin olla järkevä valinta. Vaarana voi muuten olla jääminen kokonaan junan kyydistä.

Ehkä kasvun tavoittelussakin paras ratkaisu löytyy "kultaisesta keskitiestä". Jospa matkan alkutaipale tehtäisiinkin taajamajunalla. Testataan liiketoimintamallin toimivuus, hankitaan kokemusta, osaamista ja asiakkaita - varmuutta että tehdään oikeita asioita. Sopivalla asemalla on sitten turvallista vaihtaa taajamajunasta pendolinoon. Luottavaisena siitä, että suunta on oikea ja vauhti ei sokaise eikä suista raiteilta.

3D-tulostuksen mahdollisuudet

Huolimatta siitä, että juttuja 3D-tulostuksen mahdollisuuksista ja sovelluskohteista alkaa internet olla pullollaan, päätin esitellä muutamia omia tulostuskohteita. Näistä esimerkeistä saa mielestäni aika hyvän käsityksen kuinka 3D-tulostuksen hyödyntämisessä usein vain luovuus on rajana.

Leuanvetotangon tukikiinnike. Takapihan leikkialueen pihakeinut olivat pitkään olleet jo käyttämättä. Kesän alussa päätin muuttaa leikkialueen liikuntakeskukseksi. Vanhojen keinujen tilalle asensin leuanvetotangon, jonka asennusta varten tulostin kiinnitysosan. Tuki on muotoiltu niin, että tanko lukittuu painamalla alustaansa ja on tarvittaessa helposti vaihdettavissa uuteen.

Urheilukellon rannekejatkos. Pitkään käytössä olleen urheilukellon ranneke katkesi ja halusin saada kellon takaisin käyttökuntoon nopeasti. Mallinsin rannekelukon mittojen mukaisen osan ja kello oli taas samana päivänä käytössä.

Testimuotti. 3D-tulostus soveltuu hyvin myös muottien valmistamiseen, kun kyseessä on pienten sarjojen valmistus tai protomallit. Kuvassa kahden betonisen pihakiven testimuotti.

Raudoitusvälike. Vaaka- ja pystyterästen paikallaan pysyminen suunnitelmien mukaisella asennusetäisyydellä voidaan varmistaa raudoitusvälikkeellä. Kuvassa asennusmittojen mukaan tulostettu raudoitusvälike.

3D-tulostin. Kuvassa tulostin työssään tulostamassa rapatun julkisivun aukkopieleen asennettavaa vesipellin rappauskanttia.

3D-tulostuksella voidaan saavuttaa merkittäviä etuja tuotekehityksessä mm. idean havainnollistamisessa, tuotetestauksissa ja materiaalitehokkuudessa. Kuten yllä olevat esimerkit kuvaavat voidaan tulostusta käyttää monenlaisissa kohteissa ja tulevaisuudessa tulee tekniikan ja tulostusmateriaalien kehittyminen laajentamaan käyttökohteita entisestään.

***

Lisätietoja: www.greenfoot.fi