Pieniä ekotekoja

Johdanto

Viime aikoina on jälleen uutisoitu tuhoisista sään ääri-ilmiöistä. Näiden ääri-ilmiöiden ennustetaan myös lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Aika-ajoin onkin hyvä pysähtyä miettimään miten oma toiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja voisiko asioita tehdä vähemmän ilmastoa ja luontoa kuormittavalla tavalla. Omien valintojen ja tekojen vaikutus ilmastonmuutoksessa voi tuntua kokonaisuudessa merkityksettömältä, mutta vanha viisaus "pienistä puroista kasvaa suuri joki" pätee myös tässä. Kukaan yksin ei pysty maapalloa pelastamaan, mutta omat ilmastoteot linkittyvät osaksi vaikuttavaa globaalia yksilöiden ja yhteisöjen ilmastoteoista muodostuvaa ilmastonmuutoksen torjuntaketjua.

Toimintojen ympäristövaikutusten arviointi ei poikkea muusta, minkä tahansa asian tehostamiseen tai parantamiseen tähtäävästä prosessista. Kartoitetaan nykytila, tunnistetaan asiat joilla on vaikutusta ja jotka voidaan tehdä paremmin, asetetaan tavoitteet, sovitut asiat toteutetaan ja seurataan tavoitteiden toteutumista.

Oma yritystoimintani nojaa kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan hyödyntämällä kehittyneintä ohjelmisto- ja laiteteknologiaa sekä digitaalisuuden mahdollisuuksia rakennusalalla. Ilmastotekojen osalta olen mukana Joensuun ilmastokumppanuusverkostossa, johon liittyneet toimijat ovat kukin tehneet omaan toimintaansa liittyvät ilmastositoumuksensa. Ilmastositoumukseni käsittää muutaman konkreettisen asian, jotka ovat myös mitattavissa. Ympäristövaikutusten osalta kuitenkin merkittävimpiä ovat päivittäisissä työtehtävissä tekemäni ratkaisut. Näistä työtehtävistä päätin jäsentää yleiskatsauksen kuvaamaan yhteen kapeaan alaan liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista. 

Suunnitteluprosessi

Nykyinen ohjelmistoteknologia ja tietomallinnus mahdollistavat suunnitelmien tiedonsiirron ilman paperitulosteita. Digitaalisuus vähentää suunnitteluprosessin ympäristökuormituksia ja lähtökohtana omassa toiminnassani on siirtää suunnitelmat valmistuspaikalle älylaitteissa luettavassa ja hyödynnettävässä muodossa. Tietomallintamalla tehty suunnitelma tai digitaalinen tuotemalli sisältävät valmistustietojen lisäksi arvokasta informaatiota suunnittelukohteesta havainnollisessa muodossa. Mahdolliset suunnitelmamuutokset päivittyvät älylaitteilla luettaviin suunnitelmiin reaaliaikaisesti ja virheiden mahdollisuus pienenee. Yhteistyö eri toimijoiden välillä paranee, tehokkuus lisääntyy ja ylimääräiset työvaiheet vähenevät.

Kuva 1. Valjastamalla suunnitteluprosessiin digitaalisuuden mahdollisuudet pystytään prosessi hoitamaan aikaisempaa ympäristöystävällisemmin ja kustannustehokkaammin.

Tuotesuunnittelu

Tuotesuunnittelussa pyrkimykseni on suunnitella kestävyys ja toiminnallisuus huomioiden mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita tuotteita reaaliaikaisen vaikutusarvioinnin avulla. Tuotesuunnittelussa voidaan ympäristökuormituksiin vaikuttaa erityisesti materiaalivalinnoilla, materiaalitehokkuudella, kestävyydellä ja valmistettavuudella. Tuotteen ympäristövaikutukset muodostuvat pitkälti näiden osatekijöiden vaikutuksesta tuotteen elinkaaressa. Ympäristöarvojen vaaliminen tuotesuunnittelussa voi lisätä myös tuotteen hintakilpailukykyä erityisesti parantuneen materiaalitehokkuuden ansiosta.

Kuva 2. Tuotesuunnittelussa tehtävien valintojen ja tuotemuutosten reaaliaikaisella ympäristö- ja kustannusvaikutusten arvioinnilla voidaan optimoida tuotteen ekotehokkuutta.

Energiatehokkuuden analyysit ja simulaatiot

Energiatehokkuuden selvityksissä ja energiatodistusten laadinnassa käytän rakennussimulaatiota, joka perustuu rakennuksesta tehtyyn tietomalliin. Rakennussimuloinnin avulla voidaan kohteesta tehdä esimerkiksi rakenneliitosten kylmäsilta-analyyseja, sisätilan olosuhdesimulaatioita, rakennuksen hiilijalanjäljen arviointia ja muodostaa koko rakennuksen kattava energiamalli (BEM). Menetelmä soveltuu niin uudistuotantoon kuin myös olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennusten energiantarvetta pienentämällä vähennetään tehokkaasti rakennuskannan energiankulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. 

Kuva 3. Energiatehokkaassa rakennuksessa yksityiskohdilla on merkitystä. Liitosten kylmäsilta-analyysin avulla voidaan arvioida liitoksen kautta siirtyvää lämpövirtaa ja rakenteiden pintalämpötiloja.

Kuva 4. Rakennussimulaatiolla luotu rakennuksen energiamalli antaa realistisen arvion rakennuksen energiatehokkuudesta.

Lopuksi

Edellä esitetyt toiminnot ovat läpileikkaus päivittäisistä työtehtävistä, joissa tekemilläni päätöksillä on vaikutusta ympäristöön. Vaikka kirjoitus on tehty työtehtävieni näkökulmasta liittyy useimpiin työtehtäviin alasta riippumatta valintoja joilla on ympäristövaikutuksia. Yhden ihmisenkin pienillä ekoteoilla, niin työssä kuin vapaa-aikana, on merkitystä. 

Tulevaisuuden toivot - kilpailukykymme perusta

Onkohan vanhentumisen merkki, kun huomaan entistä enemmän arvostavani nuoressa ihmisessä hyviä käytöstapoja sekä kohteliaisuutta? Varmaan en ole poikkeus, vaan nöyryys, ahkeruus ja vanhempien ihmisten kunnioittaminen on kasvatettu syvälle ikäluokkani edustajiin. Ihailen myös nuorten ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta puuttua epäkohtiin. Yksilöllistä ajattelua ja luovuutta onneksi tuetaan nyky-yhteiskunnassa.

Mutta mitä ominaisuuksia tarvitaan menestykseen muuttuvassa työelämässä ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa?

Muutos vaatii varmuudella ainakin uudenlaista ajattelua. Sukupolvilta toisille siirtyneet tavat toimia eivät välttämättä enää tuota tulosta nykymaailmassa. Toimintatapoja saa ja pitää kyseenalaistaa. Vaaditaan rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, innovatiivisuutta ja yrittäjähenkeä. Epäonnistuakin saa, jos siitä ottaa opikseen.

Nykynuoret ovat kasvaneet teknologisen kehityksen ympäristössä ja ovat avainasemassa tulevaisuuden kilpailukyvyssämme. Perustuen omaan kokemukseeni kolmen lapsen isänä voin todeta, että myös nuorilta voi oppia. Kehittävä dialogi sukupolvien välillä voi avata monia uudenlaisia näkökulmia laajemminkin. Moni yritys onkin ymmärtänyt asian ja valjastanut nuorisoa innovoimaan tuotteitaan. Myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tulisi huomioida nykyistä paremmin nuorison näkemyksiä.

Valtaosa nykynuorista on tervehenkisiä, hyväkäytöksisiä ja jälleen kerran edellistä sukupolvea fiksumpia. Vaikka en itsekään koe vielä kuuluvani kategoriaan "takana loistava tulevaisuus", uskon nuorisoomme josta varmasti löytyy uusia talouden kasvuvetureiden rakentajia. 

Moni nuori viettää tulevana viikonloppuna valmistujaisiaan. Toivon, että myös tulevaisuuden Suomessa on kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella. Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky varmistetaan koulutetuilla tulevaisuuden toivoilla. Onnittelut kaikille opiskeluista valmistuneille ja menestystä!