perjantai 5. helmikuuta 2016

Tulevaisuuden rakennus – kiinteistöjen huippu-urheilija?


Viime aikoina on useissa julkisissa kannanotoissa osasyylliseksi rakennusten sisäilmaongelmiin leimattu rakennusten energiatehokkuusvaatimukset. Usein elämässä aika kultaa muistot ja moni liputtaakin vanhojen hyvien aikojen puolesta. Toki historiasta pitää ottaa mukaan hyvät asiat, mutta maailma muuttuu ja myös rakentamisen on kehityttävä ja vastattava tulevaisuuden haasteisiin.

Moneen asiaan tavoitteellisuuden ja tekemisen käytäntöä voisi tuoda urheilusta, niin myös rakentamiseen. Kuten urheilussa, on ensin tiedostettava nykytilanne ja mikä on tulevaisuuden tavoite. Tämän jälkeen tehdään suunnitelma miten tavoitteeseen päästään käytettävissä olevilla resursseilla ja aikataululla. Suunnittelun jälkeen toteutetaan ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Voisiko huippuunsa ominaisuuksiltaan viritettyä rakennusta ajatella huippu-urheilijana? Huippu-urheilijan viritetty ja rasitettu elimistö vaatii jatkuvaa huoltoa ja itsetuntemusta. Huipputuloksiin pääsemiseksi on säilyttävä terveenä, joka onnistuu vain huolehtimalla riittävästä levosta, ravinnosta ja lihashuollosta. Huipputuloksiin yltävällä urheilijalla on yleensä taustallaan myös osaava joukko oman alansa ammattilaisia, valmentaja, fysioterapeutti, psykologi, hieroja, ravintoterapeutti...

Samalla tavalla monesta osatekijästä koostuvaa rakennusta on ajateltava yksilöllisenä kokonaisuutena, jonka onnistuminen tai epäonnistuminen ei ole kiinni yhdestä osatekijästä. Onnistuminen vaatii taustalle osaavan tiimin, laadukkaan ja määrätietoisen tekemisen sekä jatkuvaa huoltoa että ominaisuuksista saadaan paras hyöty irti.